Aspiriinia messukankkuseen
Elokuussa illat pimenevät ja ajatukset lipuvat kohti syksyä, talvea ja kaikenkarvaisia tapahtumia, jossa yrityksen on oltava mukana. Ennen kuin lähdet soitellen sotaan, ehkäise ennalta messukankkunen, jonka oireet sopivat moneen muuhunkin tapahtumaan.
Kuinka monessa yrityksessä muistetaan, että messut ja muut markkinointitapahtumat ovat investointi, joihin pätevät samat säännöt kuin muihinkin investointeihin? Messuilta odotetaan myös mitattavaa tuottoa, mikä valitettavan usein jää markkinointikrääsän jalkoihin. Sen sijaan, että pohditaan ensin kuka lähtee ja millaisella ständillä mukaan, olisi hyvä pohtia miksi messuille ylipäätään lähdetään ja mitä osallistumiselta odotetaan.
Messuosallistuminen on myös projekti. Kuten hyvään projektiin kuuluu, sille asetetaan tavoite, kohderyhmä, budjetti, aikataulu ja vastuuhenkilöt. Tärkeintä on kuitenkin tietää, miksi messuille lähdetään. Haetaanko sieltä asiakkaita ja suoria kauppoja, verkostoja, näkyvyyttä vai mitä? Tavoitteiden tulisi olla myös mitattavia – kuinka monta kauppaa saatiin aikaiseksi, mikä oli messujen panos-tuotos? Miten mittaamme tavoitteena ollutta parempaa näkyvyyttä kohderyhmien keskuudessa?
Mitattavuuteen liittyy seuranta. Ei riitä, että osastolta lähtevän taskut ovat täynnä messumakeisia ja esitteitä. Häneltä on selvitettävä, mitä hän tarvitsee ja miten juuri teidän yrityksenne voi vastata tämän potentiaalisen asiakkaan tarpeisiin sekä hänen yhteystietonsa. Tältä pohjalta on messujen jälkeen hyvä ottaa yhteyttä tähän henkilöön ja tarjota tuotteita ja palveluja, joista hän oli kiinnostunut. Kun messuista jää konkreettista tulosta käteen, ei messukankkunenkaan haittaa.
